sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Mihinä kuhuna on maalaisjärki?

Minussa virtaa pohojalaanen veri ja syrämmessä sykkii rakkaus traktoreihin ja punaisiin latoihin. Rakkaimmat lapsuudenmuistoni sisältävät heinäseipäitä, traktorilla huristelua, lehmien sähköaidan äärellä tehtyjä ihmiskokeita, pienistä kahvikupeista sokerinpalan läpi kahvia ryystäviä tätejä ja mummoja, lehmien tuijottamista, koirien ja kissojen rapsutusta, maitovarastoon lukituksi joutumista serkun toimesta, turparallin jälkeen samaisen serkun kanssa vanhalla Tunturi-mopolla huristelua hiekkaisia ja mutkaisia Järvikylän teitä pitkin. Mikä fiilis! Kun mentiin morjestamaan naapurin Krekoon Arvoa, tuijotin herkeämättä Arvon käsiä. Kahvikuppia pitelivät aina hymyilevän, rauhallisen miehen kädet olivat peittyneet ikuiseen pikimustaan konerasvaan. Se loi vinkeän olon kaupunkilaistollolle.



Kaikki kuusi pohojanmaan tätiäni edustivat tervaskantoja. Mumma joogasi Ilmajoen kunnantalolla jo viitisenkymmentä vuotta sitten ja aiheutti kylällä mutinoita. Kyllä on kuulkaa tuoki nii rehevää vain sen tähären kun käy jossain tyhyjänpäivääses jumpas. Honkajoen Eeva-täti veteli 15 kilometrin pyöräilylenkkejä kahdeksankymppisenäkin ja silmät tuikkien totesi minulle, että "eikä sitte mitään tasamaata plikka, vaan pitää mennä kunnon mäkiä!" Tällaiset juuret ovat kasvattaneet minusta melkoisen puun!



Isä sanoi joskus kaverilleni kun vänkkäsin taas jotakin, ettei se ole yksin hänen vikansa, että minusta tuli tällainen. Niinpä tasapuolisuuden nimissä kerrottakoon, että terveystietoni ytimessä on äitini. Idut, elävä ravinto, vaihtoehtoiset hoitomuodot, hunajanaamiot, viherjuomat, vitamiinit, pilates ja jooga tulivat tutuiksi lapsuudessa ja nuoruudessa.

Isä oli ahdistunut, kun hunajanaamiot levisivät saunanlauteilla. Minä ahdistuin, kun tulin usein keittiöön kesken äidin aamujoogan, johon kuului armotonta naaman vääntämistä, silmien pyörittelyä hedelmäpelin tapaan, kielen näyttämistä. Onko sillä kaikki ihan ok? Minulla ei ollut kaikki aina ok, ihottumaa ja polvikipua pukkasi. Äiti näki jo varhain, että atooppinen ihottuma ja polvikivut leimahtivat aina, kun vauhti oli liian kova. Joukkuevoimistelun kisakautta, jazzin joulunäytöstä, koeviikkoa ja tädeille joululahjaksi patalappujen ompelemista, mieluiten kaikkia samaan aikaan.

Nykyään traktorit, lehmät ja eläinten rapsuttelu ovat out. Traktorit saastuttavat, lehmät haisevat, kissoissa on punkkeja ja koirat kuolaavat. Korkeintaan älypuhelinta voi rapsuttaa. Vesi on janojuomana aivan liian ilmeinen, parasta ovat ydinjätteen väriset energiajuomat. Olet täysi Urpo jos et ole kokeillut vähintään Atkinsin dieettiä ja Zone-dieettiä, GI- dieettiä ja Pritikinen dieettiä. Mitää? Avaruusaluksen laukaisukoodeja?

Nyysöt joogaavat, ajan harjalla hengaavat joogaavat katosta roikkuen. Juhliin tosinainen ostaa iltapukuun sopivan kimaltelevan aktiivisuusrannekkeen, ettei yhtään askelta ja käden heilautusta jää mittaamatta. Lapsia pitää aktivoida jo raskausaikana. Jos aloitat vasta vauvauinnilla, olet auttamattomasti myöhässä. Mikään ei riitä. Kohta neuvotaan syömään pieniä kiviä. Tule hoikaksi ja kivenkovaksi!

Meille syötetään niin valtava määrä terveystietoa ja elämänohjeita, että en ole enää varma itkeäkö vai nauraako. Minä uskon, että kuuntelemalla itseäsi, tarkkailemalla oman kehosi reaktioita, saat paljon enemmän aikaan kuin testaamalla eri dieettejä ja stressaamalla rannekkeiden pattereista. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti